Länsi-Uudellamaalla on toteutettu edellisellä rahoituskaudella (2014–2022) kaksi merkittävää järvikunnostushanketta osana kansainvälistä Holistic Approach to Lake Restoration -hankeyhteistyötä. Suomessa hankkeita toteuttivat Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry (LUVY) yhdessä Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön, Pyhäjärvi-instituutin sekä Ruotsin Osbyn kunnan kanssa. Yhteistyöhankkeiden ansiosta järvikunnostukseen oli mahdollisuus perehtyä kokonaisvaltaisesti, valuma-alue mukaan lukien. Kummatkin LUVY:n toteuttamat hankkeet saivat rahoitusta Leader Ykkösakselilta.
HOLA Lake Länsi-Uusimaa – ensimmäinen hanke
HOLA Lake Länsi-Uusimaa -hanke toteutettiin ajalla 1.10.2017–31.12.2019. Hankkeen koordinaattorina toimi Länsi-Uudenmaan vesi ja ympäristö ry. Paikallisella tasolla, mukana yhteistyössä olivat myös Hiidenveden suojeluyhdistys ry ja Vihdin Enäjärven suojeluyhdistys ry (myöh. Siuntionjoen latvajärvien suojeluyhdistys ry).
Hankkeen tavoitteena oli kehittää osallistavia menetelmiä kalavesien hoitoon, parantaa paikallisten asiantuntijoiden, harrastajien ja asukkaiden välistä yhteistyötä sekä lisätä Lohjanjärven, Hiidenveden ja Enäjärven elinvoimaisuutta ja virkistyskäyttöarvoa.
– Hankkeen keskiössä olivat toimet, joilla pyrittiin lisäämään kotimaisen, paikallisen kalan hyötykäyttöä, vahvistamaan petokalakantoja ja suojelemaan uhanalaista ankeriasta. Samalla halusimme kannustaa paikallista väestöä osallistumaan järvikunnostukseen ja tukea kotimaisen kalan käyttöä arjessa, kertoo LUVY:n vesistö- ja kala-asiantuntija Maj Rasilainen.
Suomalaisten kuluttamasta kalasta noin 30 prosenttia on kotimaista, ja tästäkin suurin osa on viljeltyä kalaa. Hanke pyrki vaikuttamaan tähän tarjoamalla asiantuntemusta ja käytännön tukea muun muassa katiskojen valmistuksessa ja käytössä, kalan käsittelyssä sekä kalaruokien valmistuksessa. Samalla lisättiin kiinnostusta kalakantojen hoitoon ja kerättiin tietoa hankkeen kohdejärvien kalastotilanteesta. Hiidenvedellä ja Lohjanjärvellä selvitettiin ankeriaskannan tilaa muun muassa merkitsemällä yksilöitä ja siirtämällä vaelluskaloja voimalaitosten ohi. Vihdin Enäjärvellä parannettiin hauen kutuolosuhteita kutualuekunnostuksilla, minkä tavoitteena oli vahvistaa petokalakantaa luonnollisin keinoin.
Hankkeen aikana edistettiin kotimaisen kalan käyttöä järjestämällä katiskatalkoita sekä kursseja kalan käsittelystä ja ruoanlaitosta. Hiidenvedellä tehtiin koekalastuksia, joissa katiskoja vertailtiin NORDIC -yleiskatsausverkkoihin. Lisäksi kehitettiin sähköiset sovellukset kirjanpitokalastuksen ja kalastustiedustelun tueksi, joiden avulla paikallisten osallistumista tiedonkeruuseen haluttiin lisätä.
Hankkeessa tehtiin myös kansainvälistä yhteistyötä Ruotsin Osbyn kunnan ja Regito AB:n sekä Viron toimijoiden kanssa. Yhteistyössä olivat mukana myös Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiö sekä Pyhäjärvi-instituutti. Yhteistyön tuloksena syntyi useita raportteja järvikunnostuksen hyvistä käytännöistä sekä tarinakartta, jossa hoitokalastuksen teemoja esiteltiin monipuolisesti kuvien, videoiden, linkkien ja karttojen avulla.
– Kansainvälisillä hankekumppaneilla oli omia osa-alueita kuten valuma-aluekunnostusmenetelmät, leväkukintojen syntyyn liittyvien tekijöiden tunnistaminen ja ruo´on hyötykäyttö. Nämä yhdistämällä saatiin kokonaisvaltainen käsitys järvikunnostamisesta, Rasilainen kertoo.
HOLA Lake II – jatkohanke vesienhoidon kehittämiseen
Länsi-Uudenmaan HOLA Lake II -jatkohanke toteutettiin 1.1.2022–31.3.2024. Hanke jatkoi ensimmäisen hankkeen työtä vahvistaen paikallisten asukkaiden osallistumista järvikunnostukseen, tukien kotimaisen kalan käyttöä sekä lisäten alueiden elinvoimaa ja vetovoimaisuutta. Lisäksi hankkeessa kehitettiin kalavesien hoidon asiantuntemusta, tiedon jakamista sekä osallistavaa vieraslaji- ja petokalaseurantaa. Kansainvälinen yhteistyö samojen hankekumppanien, Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön, Pyhäjärvi-instituutin sekä Ruotsin Osbyn kunnan ja Regito AB:n, kanssa syveni entisestään.
– Särkikalojen hyötykäytön edistämiseksi järjestettiin muun muassa ruuanlaittokursseja, jotka olivat osoittautuneet suosituiksi ensimmäisessä hankkeessa. Lisäksi pidettiin muun muassa katiskapyydystalkoot ja kalan käsittelypäivä. Ymmärrettävästi käytännönläheiset toimet, kuten ruoanlaitto, vetosivat osallistujia enemmän kuin vaikkapa hauenpoikasten kartoitus, Rasilainen muistelee.
HOLA Lake II Hankkeessa oli keskeisessä roolissa myös Hiidenvedellä esiintyvä vieraslaji isosorsimo, sen torjunta ja tiedon lisääminen leviämisen ehkäisemiseksi. Torjuntaa tehtiin niittotalkoilla ja tiedon lisäämiseksi tuotettiin esite sekä video kasvin tunnistamisesta ja torjunnasta. Särkikalojen kotitarvekäytön lisäksi hankkeessa edistettiin kaupallisen särkikalan pyyntiä esimerkiksi järjestämällä työpajoja sidosryhmille ongelmien tunnistamiseksi ja ratkaisujen etsimiseksi. Hankkeessa tuotettiin myös kalojen vastaanottoasema selvitys Länsi-Uudellemaalle.
Särkikalojen hyötykäyttöä edistettiin jatkohankkeessa myös viestinnällisin keinoin. Hankkeessa tuotettiin kolmen videon sarja, katiskakalastuksesta kokkaukseen, sekä järjestettiin #SärkeäPataan -reseptikampanja.
Tulokset ja opit
Molemmissa hankkeissa saavutettiin keskeiset tavoitteet. Hankkeet lisäsivät merkittävästi paikallisen kalan käytön näkyvyyttä ja kiinnostusta sekä edistivät särkikalojen hyödyntämistä niin arjessa kuin kaupallisestikin. Petokalakantojen kunnostustoimet tuottivat uutta tietoa ja parannuksia, ja kehitetyt kartoitusmenetelmät ovat jääneet pysyviksi työkaluiksi.
Hola Lake -hankkeet ovat osoittaneet, että kansainvälinen yhteistyö ja paikallinen osallistaminen voivat tuottaa konkreettisia tuloksia järvikunnostuksessa.
– Hankkeiden aikana kehitetyt menetelmät ja saadut tulokset ovat arvokkaita tulevaisuuden vesienhoitohankkeille ja voivat toimia mallina muille vastaaville projekteille. Niissä tuotetut viestintämateriaalit ovat osaltaan sellaisia, joita voidaan hyödyntää myös hankkeiden päätyttyä eli vaikka hanke on päättynyt, niin niissä tehty työ jää elämään ja on edelleen hyödyksi, Rasilainen kiteyttää.
Tutustu hankkeissa tuotettuihin materiaaleihin:
HOLA I Tarinakartta/synteesi hoitokalastuksesta FI
HOLA I Tarinakartta/synteesi hoitokalastuksesta ENG
Hoitokalastus ja särkikalojen hyötykäytön edistäminen