Haloo Maaseutu, Anssi Ketonen

Tutustu tarkemmin

Ykkösakseli 2030

Hakemusten käsittely strategian perusteella

Olemme laatineet vuosille 2023-2027 kehittämistrategian nimeltään ”Ykkösakseli 2030” ja käsittelemme kaikki meille tulevat hakemukset tämän strategian pohjalta. Kun hakemus tukee strategiaamme riittävästi, valitsemme sen rahoitettavaksi. Rahoitettavaksi valintaan vaikuttavat myös alueelliset linjaukset, sekä lainsäädäntö.

Toiminta-alueemme on Karkkila, Lohja, Salo ja Vihti, pl. Lohjan ja Salon keskusta-alueet. 

Strategiassamme on neljä painopistettä, joista jokainen kannustaa kehittämään maaseutua eri tavoin.

Painopiste A: Lähipalveluilla lisää pito- ja vetovoimaa

Tavoite: Eri-ikäisille asukkaille, yrityksille ja mm. matkailijoille riittävät ja tarpeelliset palvelut ovat helposti saavutettavissa. Toimivat palvelut ovat houkutelleet kyliin uusia asukkaita ja kakkosasunnoissa vietetään entistä enemmän aikaa. Palveluita tuotetaan monipuolisesti eri toimijoiden yhteistyönä. Paikallisella yritystoiminnalla on täytetty kylien ja maaseudun palveluaukkoja. Nuorten osaamista ja nuorten tuottamia palveluja käytetään aktiivisesti. Osuuskunnat ja yhteiskunnalliset yritykset täydentävät julkisen sektorin, yhdistysten ja yritysten palvelutarjontaa. Kylillä on aktiivinen kehittämisote kylänsä palvelutarjonnasta. Uusia kyliä on saatu aktiivisen, kehittämisvastuuta ottavan kylätoiminnan piiriin. Toimiva lähidemokratia turvaa asukkaiden vaikutusmahdollisuudet palvelujen kehittämisessä. Palvelujen tuottamisessa kokeillaan rohkeasti uusia palveluiden tuottamisen tapoja kuten esimerkiksi digitaaliset, liikkuvat tai kiertävät palvelut. Kyliin on syntynyt monipalvelupisteitä ja tilat ovat monipuolisesti yhteiskäytössä. 

 

Painopiste B: Monipuolisilla asumis- ja työntekomahdollisuuksilla sujuvaan arkeen

Tavoite: Kylissä on tarjolla erilaisia ja erikokoisia asumisvaihtoehtoja omistusasunnoista vuokra-asuntoihin. Kyliltä löytyy rakennuspaikkoja ja kyliin on muuttanut uusia asukkaita. Kylässä on vastaanottava ilmapiiri. Alueen omaleimaiset kylät tunnetaan. Kylät ovat brändänneet alueensa ja kylien markkinointi on kunnossa. Paikkariippumaton työ on mahdollista kylissä ja maaseudulla. Etätyöntekijöille ja yrittäjille on tarjolla tiloja ja palveluita. 

Painopiste C: Elinvoimaiset ja kehittyvät yritykset luovat elinvoimaa

Tavoite: Mikroyritysten toimintaedellytykset ja kyky työllistää ovat parantuneet. Uusia yrityksiä on perustettu ja uusia työpaikkoja on syntynyt. Yrittäjyys sen eri muodoissa mukaan lukien osa-aikayrittäjyys ja osuuskunnat, aktiivista. Alueen runsaita vapautuneita resursseja on hyödynnetty tehokkaasti. Nuoria on saatu mukaan yrittäjiksi ja yritykset ovat löytäneet jatkajia. Paikallisuuteen, paikallisiin raaka-aineisiin ja perinteeseen perustuvia uusia tuotteita saadaan markkinoille. Lähiruokaa on saatavilla. Yrityksillä on toimivaa yhteistyötä ja yhteismarkkinointia paitsi muiden yritysten myös paikallisten yhdistysten ja kunnan kanssa. Yrittäjien kansainväliset taidot ovat kehittyneet ja yritykset ovat luoneet omaa toimintaansa tukevaa kansainvälistä yhteistyötä, markkinoita ja verkostoja. Maatilat ovat verkostoituneet ja kehittäneet uutta yhteistyötä. Kestävä kehitys, hiilineutraalius ja ilmaston- ja ympäristönsuojelu huomioidaan yritystoiminnassa. 

Painopiste D: Muutoskyvykkyys, vastuullisuus ja varautuminen turvaavat tulevaisuutta

Tavoite: Kestävä kehitys, ilmastonmuutoksen hillintä, hiilineutraalius ja ympäristö otetaan huomioon toiminnassa ja valinnoissa. Alueen luonnosta, vesistöistä ja kulttuuriympäristöstä huolehditaan. Koulutuksen ja tiedotuksen avulla asukkaat, myös nuoret, ovat entistä tietoisempia luontoarvoista ja niiden säilyttämisestä, sekä osaavat tehdä vastuullisia valintoja. Yhdistykset ovat aktiivisesti kunnostaneet ympäristöään ja lähivesistöjään. Kyliin ja yrityksiin on laadittu ympäristösuunnitelmia. Ympäristöystävällisiä energiatuotantotapoja on otettu käyttöön. Energiaa säästetään ja kierrätys on arkipäivää.  Välttämättömään liikkumiseen ja kuljetuksiin on tarjolla ekologisia vaihtoehtoja. Asukkaat, yhdistykset ja yritykset ovat varautuneet mm. toimintaympäristön muutoksiin, erilaisiin kriisien, pandemioiden, ilmastonmuutoksen aiheuttamien sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin häiriöihin. Myös kyberturvallisuus on huomioitu. Kylien turvallisuus- ja varautumissuunnitelmia on laadittu ja kylätaloja on varustettu turvaamaan kylän toimintoja häiriöiden aikana. Kylissä on otettu käyttöön erilaisia turvallisuutta lisääviä käytäntöjä.  Yhdistykset ovat kehittäneet toimintatapojaan ja ovat elinvoimaisia. Kynnystä osallistua toimintaan on madallettu mm. pop up-osallistumisella. Yhdistyksiin on löytynyt uusia tekijöitä ja vapaa-ajan asukkaita, sekä nuoria on saatu mukaan toimintaan. 

Toiminnanjohtajan kommentit

Ykkösakseli jatkaa Leader-ryhmänä maaseudun paikallista kehittämistä Karkkilassa, Lohjalla, Salossa ja Vihdissä. Maa- ja metsätalousministeriö myönsi Ykkösakselille rahoitusta 4,8 miljoonaa euroa vuosille 2023 – 2027.

”Olemme erittäin tyytyväisiä saamaamme rahoitukseen. Vuositasolla voimme myöntää hanke- ja yritystukia suurin piirtein saman verran kuin aikaisemminkin”, iloitsee Ykkösakselin toiminnanjohtaja Maarit Teuri. Myönnetystä rahoituksesta 3,8 miljoonaa käytetään hanketukiin ja vajaa miljoona Leader-ryhmänä toimimiseen eli alueen asukkaiden, yhteisöjen ja yritysten aktivointiin ja neuvontaan.

”Olemme yhdessä asukkaiden ja yhteisöjen kanssa laatineet kehittämisstrategian, joka ohjaa rahoitusta meidän alueellamme. Strategiassa tavoitellaan esimerkiksi parempia lähipalveluja, sujuvaa arkea, elinvoimaisia mikroyrityksiä ja varautumista tulevaisuuteen”, Teuri kertoo.

Ykkösakselin toiminta-alueella on 102 000 asukasta. Leader-rahoituksen ulkopuolelle jäävät Lohjan ja Salon kaupunkikeskustat.