Ykkösakseli juhlisti Leader-toiminnan 30-vuotista taivalta 3. lokakuuta entisen Riihipesän tilassa Salon Suomusjärvellä. Samalla vietettiin Ykkösakselin tulevia 20-vuotispäiviä ja hankemessuja. Ykkösakseli on perustettu 17.1.2007.
Juhlatilaisuuden avasi Ykkösakselin hallituksen varapuheenjohtaja Mikko Mielikäinen. Hän korosti maljapuheessaan Ykkösakselin roolia kehittämisen tukijana, yhteistyökumppanina ja ideoiden mahdollistajana. Karkkilan, Lohjan, Salon ja Vihdin alueella on toteutettu hankkeita, kehitetty yrityksiä, rakennettu uusia mahdollisuuksia, vahvistettu kyliä ja yhteisöjä sekä ennen kaikkea annettu ihmisille mahdollisuus ylläpitää ja kehittää omaa kotiseutuaan.
– Ehkä tärkeintä ei lopulta ole se, kuinka monta hanketta on toteutettu tai kuinka monta euroa on ollut liikkeellä. Tärkeintä ovat ihmiset niiden takana, Mielikäinen muistutti ja kannusti ihmisiä tarttumaan rohkeasti toimeen.
Varsinais-Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtaja Suvi Louhelainen kuvasi suomalaista Leader-rahoitusta kestävyyden ja vaikuttamisen näkökulmasta. Alhaalta ylöspäin suuntautuvan Leader-toiminnan tuloksena Suomeen syntyy vuosittain yli tuhat uutta yritystä ja työpaikkaa sekä kaikkia suomalaisia hyödyttäviä ulkoilureittejä, liikuntapaikkoja, yhteisöllisiä tiloja, kyläturvallisuustoimia, uusia energiaratkaisuja ja vesistökunnostuksia.
– Leader-toiminta on kestävintä kehittämistä. Se, että suomalaiset toimivat yhdessä paikallisesti jaetun motivaation ohjaamana ja yhdistämänä on yhteiskunnalle tavoittelemisen arvoista. Olemme vuosikymmenten aikana kehittäneet toimivan ja kansainvälisesti ihaillun tavan toimia, Louhelainen iloitsi.
Tulosten aikaansaamia muutoksia ovat Louhelaisen mukaan esimerkiksi yhteisöllisyyden ja osallisuuden kasvu, kriisinkestävyyden vahvistuminen, varautumistason nousu, terveyshyödyt, palveluiden ja yrittäjyyden uudistuminen sekä vihreän siirtymän edistäminen paikallisesti. Louhelainen muistutti, että Leaderin kustannustehokkuus on EU-rahoitusvälineiden korkein, koska se sitouttaa suuria määriä vapaaehtoistyötä ja yksityistä rahoitusta mukaan kehittämiseen ja investointeihin.
– Yksi EU-euro jopa seitsenkertaistuu toiminnan ja vapaaehtoistyön kautta, Louhelainen toteaa.
Miltä näyttää EU-rahoituksen tulevaisuus? EU:n rahoitusjärjestelmä on historiallisen suuren muutoksen edessä. Keskeistä ei ole vain se, kuinka paljon rahoitusta maaseuduille ja paikallisyhteisöille kohdentuu, vaan myös se, säilyykö rahoitusväline, joka vahvistaa paikallista yritystoimintaa, innovaatioita, arvoketjuja ja yhteisöjä sekä maaseutujen elinvoimaisuutta. Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen jatkuu tulevalla rahoituskaudella osana CAP-kokonaisuutta, mutta tavoitteena on vahvistaa Leaderin asemaa myös osana kansallista kumppanuusohjelmaa.
– Suomen Kylät tekee hartiavoimin töitä, jotta meillä voisi olla oikein kohdentuvat rahoituksen välineet myös tulevalla EU-rahoituskaudella. Tässä vaativassa tehtävässä emme onnistu yksin ja kutsumme kumppaneita mukaan työhön. Maaseuturahoituksen ja Leaderin puolesta kannattaa puhua juuri nyt niin alueilla kuin paikallisestikin, Louhelainen kehottaa.
Ykkösakselin toiminnanjohtaja Maarit Teuri hairahtui paikalliseen kehittämiseen noin 20 vuotta sitten, kun hänet palkattiin Ykkösakselin edeltäjän, Lounais-Suomen Maaseudun kehittämisyhdistykseen. Teuri muisteli puheessaan Ykkösakselin 20-vuotista taivalta, lukuisia hankkeita ja kohtaamisia.
– Ehkä päällimmäisenä mieleeni muistuu, kun kävin Karkkilassa Ahmoon työväentalolla ja ajattelin epäuskoisena, että mitähän tästä tulee, Teuri hymyilee yleisössä istuvalle Karkkilan Vasemmistoliitto ry:n puheenjohtajalle Erkki Ollakalle, nykyiselle Ykkösakselin hallituksen jäsenelle.
Ahmoon työväentalolla on toteutettu onnistuneesti laajat peruskorjaushankkeet vuosien 2010 ja 2018 välillä. Hankkeiden aikana talkootöitä kertyi huimat 8 000 tuntia. Kodikas työväentalo tarjoaa yli sadalle hengelle salin, näyttämön sekä keittiön ruokailutiloineen niin pieniin kuin suuriin tapahtumiin.
Ykkösakselin hallituksessa on toiminut tähän mennessä 127 eri henkilöä, jotka ovat myöntäneet rahoitusta yhteensä 1 130 hankkeelle. Julkisen rahoituksen potti on vuodesta 2007 vuoteen 2027 yhteensä 13,8 M€. Ykkösakseli on myös toteuttanut yli kaksikymmentä omaa hanketta, jotka ovat tukeneet strategian toteutumista.
Ykkösmassia on myönnetty vuodesta 2017. Hyväksyttyjä avustuksia on tähän mennessä 118 kappaletta, ja tukea on myönnetty yli 52 000 euroa. Yksi esimerkki on Salon Kiskossa toimiva Elsan jäätelökesä, joka lähti kehittämään kotipihan jäätelöbisnestä Ykkösmassin turvin.
– Rahoituksen avulla Elsa sai hankittua liikuteltavan matkapakastimen ja uusia välineitä jäätelön valmistukseen. Näin jäätelömyyntiä voitiin viedä lähialueen tapahtumiin, Teuri kertoo.
Juhlapuheiden päätteeksi Teuri ja Louhelainen jakoivat Suomen Kylät ry:n ansiomerkit sekä ruusut niille luottamus- ja toimihenkilöille, joilla on takana vähintään 6 vuotta ansioitunutta vastuunkantoa Ykkösakselissa. Lämpimät kiitokset ja onnittelut kaikille ansiomerkkien saajille! (ks. kansikuva)
Ennen kakkukahveja ja hankemessuja salolaiset muusikot, laulaja ja laulupedagogi Emmi Raasumaa sekä pitkän linjan tanssimuusikko Eetu Sadeharju veivät yleisön maaseudun tunnelmiin katsomaan muun muassa Elton Johnin Maalaismaisemaa, heräämään Pepe Willbergin Aamuun ja nauttimaan Rauli Badding Somerjoen Paratiisista.
Kahvipöydässä ja hankemessuilla riitti porinaa, kun vanhat ja uudet tutut kohtasivat kuulumisten sekä toteutettujen ja käynnissä olevien hankkeiden merkeissä.
Ykkösakseli kiittää lämpimästi kaikkia lähes viittäkymmentä juhla- ja messuvierasta!
Kuvat: Marjukka Wallenius