Voiko tulevaisuuden viljely olla yhtä aikaa vihreää ja vireää? Lohjalainen pientilallinen Hanna
Heloterä on päättänyt ottaa asiasta selvää – rohkeasti kokeillen. Maatalouden kokeilutuen
turvin tilalla on käynnistetty Foodforest -ruokametsähanke, jonka tavoitteena on kehittää
kestävää ja monimuotoista viljelymallia vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Hankkeen
tavoitteena on luoda viljelyjärjestelmä, joka ei vaadi jatkuvaa maanmuokkausta tai
kasvinsuojeluaineita, vaan toimii yhteistyössä luonnon kanssa.
Nykyinen maatalous kamppailee monien ongelmien kanssa: maaperän köyhtyminen,
hyönteiskato, vesistökuormitus ja heikko kannattavuus. Ratkaisuksi tähän Heloterän pientila
kokeilee ruokametsäviljelyä (agroforestry, foodforest, permaculture) – monivuotisiin, ruokaa
tuottaviin kasveihin perustuvaa järjestelmää, jossa luonnon monimuotoisuus ja maan
hyvinvointi nousevat viljelyn ytimeen.
– Lähtökohtana hankkeen aloittamiselle ei ole ollut yksittäinen ongelma, vaan halu kehittää
tilan toimintaa tavalla, joka tukee luonnon monimuotoisuutta ja kestää ilmastonmuutoksen
tuomia vaihteluita, Heloterä kertoo.
Maatalouden kokeilutuki on mahdollistanut hankkeen käynnistymisen konkreettisesti.
– Tuki nopeutti alkuun pääsyä ja toi rohkeutta aloittaa hanke. Yksi kokeilun haasteista on
perustamisen alkukustannukset, joihin maatalouden kokeilutuki nyt vastaa. Ruokametsää
perustettaessa tarvitaan tavanomaisten hedelmä- ja marjakasvien rinnalle myös
harvinaisempia satokasveja, joiden hankkimiskulut ovat suuremmat kuin yleisesti viljellyillä
lajikkeilla, Heloterä avaa.
Vuoden 2025 alku on kulunut hankkeessa taimien tilausten ja omien taimien kasvatuksen
merkeissä. Kevään myötä hanke etenee taimien istutuksella. Tulevaisuuden toimenpiteisiin
kuuluu muun muassa taimien kasvuun lähdön ja maaperän seuranta.
Heloterä pohtii, että ruokametsän monilajinen sato voi tuoda viljelijöille varmuutta vaikeina
vuosina ja parantaa mahdollisuuksia suoraan kuluttajamyyntiin, kun tarjottavia tuotteita on
useampia. Ruokametsäviljelyllä tavoitellaan pitkällä jänteellä myös maan kasvukunnon
paranemista, joka toivottavasti heijastuu myös satotasoihin.
Haasteita metsäviljelyn aloittamisessa kuitenkin riittää: Aloituskustannukset, hitaasti
satoikään kehittyvät kasvit ja käsityövaltaisuus vaativat viljelijältä pitkäjänteisyyttä. Taimien
menetykset ovat mahdollisia, etenkin uusien ja Suomessa harvinaisten lajien kohdalla.
Haasteista huolimatta Heloterä uskoo, että ruokametsäviljelystä voi kasvaa uusi
viljelymenetelmä nykyisen järjestelmän rinnalle. Heloterän Foodforest-hanke on hyvä
esimerkki siitä, mihin maatalouden kokeilutuki taipuu!
