Historiallisesti ja maisemallisesti arvokas Ojakkalan Urheilutalo sijaitsee Vihdin Ojakkalan kylässä. Asukkaat, yhdistykset ja muut asiakkaat käyttävät taloa kokouksiin sekä erilaisiin tilaisuuksiin ja tapahtumiin. Rakennus on valmistunut 1932, sitä on remontoitu ja nykyaikaistettu vuosikymmenten varrella pääosin talkoovoimin. Rakennus toimi alun perin suojeluskuntatalona.
– Suojeluskunta hankki Tasanko -nimisen tilan omistukseensa ja alkoi rakentaa suojeluskuntataloa talkoilla 20-luvulla, kertoo Paavo Hacklin, alkuperäinen ojakkalalainen.
Nykyisin talon omistaa kolme yhdistystä, Ojakkalan maamiesseura, Ojakkalan Martat sekä Ojakkalan Visa. Urheilutalossa on käytännölliset keittiötilat, ravintolasali ja juhlasali, johon mahtuu noin 100 vierasta (lisätietoja tästä).
Urheilutalossa on toteutettu useita Leader -investointihankkeita, viimeisimpinä katon kunnostus ja ilmalämpöpumppujen, sisä- ja ulkovalaistuksen sekä turvakameroiden päivitys. Seitsemän vuotta sitten uusittiin urheilutalon lattia ja korjattiin savupiippujen hormit.
Mittavin Leader-hanke, julkisivun peruskorjaus toteutettiin 2009-2010. Rakennuksen ulkovuoraus ja vinolaudoitus purettiin, vanha turve-eriste poistettiin ja lahonneet hirret korvattiin uusilla.
– Ensimmäisenä päivänä talkoisiin tuli 30 henkeä, seuraavana päivänä oli paikalla kolme, Hacklin muistelee hymyssä suin.
Purkutöiden jälkeen seinät eristettiin, levytettiin, koolattiin ja vuorattiin. Vesipellit asennettiin seiniin, ikkunoihin ja tornin juurelle. Lopuksi talo maalattiin. Talkootyötä hankkeessa kertyi yli 500 tuntia. Projekti sai paljon huomiota ja kiitosta kyläläisiltä sekä kylän ulkopuolelta.
– Hankkeiden avulla on pystytty lisäämään rakennuksen energiatehokkuutta, turvallisuutta ja käyttöastetta, Hacklin iloitsee.
Hanke-esittelyjen jälkeen pidettiin Ykkösakseli ry:n kevätkokous, jossa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja keskusteltiin EU:n rahoituskehyksen muutoksista sekä Leader-toiminnan epävarmasta tulevaisuudesta.
Monivuotisessa EU:n rahoituskehyksessä 2028-2034 (MFF) esitetään, että Leader -korvamerkintä poistetaan. Lisäksi eri rahastot yhdistyvät yhden rahaston alle. Leader-toiminnasta tulee pakollinen osa maatalousrahastoa, mutta muussa osassa rahastoa Leader tulee mahdolliseksi. Suomalaisten päättäjien käsissä on, tuleeko Leader pakolliseksi osaksi Suomen kumppanuussuunnitelmaa (NRPP).
– Kuluvalla rahoituskaudella Ykkösakseli on saanut jo yli 300 hakemusta. Jos Leaderiä ei olisi, mistä saataisiin rahat esim. alueen kylätoiminnan kehittämiseen tai paikallisiin ympäristö-, liikunta- ja reitistöhankkeisiin? Leader on käytännössä ainoa maaseutualueen pienten yritysten tukien myöntäjä, Ykkösakselin toiminnanjohtaja Maarit Teuri kertoo huolestuneena.
Vaikuttamistyötä Leader-toiminnan jatkumisesta on tehty paljon valtakunnallisten järjestöjen, kansanedustajien ym. tahojen puoleen. Suomessa ei ole vielä päätetty, mikä taho on valmisteluvastuussa Suomen kumppanussuunnitelmasta. Kevätkokous totesi, että Leader-toiminnan jatkuminen on ensiarvoisen tärkeää, ja päättäjiin kannattaa vaikuttaa.
Lämpimät kiitokset kaikille kevätkokoukseen osallistuneille! Erityiskiitokset Ojakkalan Martoille piirakka- ja pullatarjoilusta, talkootyöllä sekin!
Artikkelikuva: Paavo Hacklin