Alkuperäinen julkaisu: Maaseutu.fi 30.09.2025 10:22
Kylä haltuun -hanke järjestää Salossa parin vuoden aikana lähes sata tapahtumaa yhteistyössä kylien ja yhdistysten kanssa. Luvassa on muun muassa varautumiskoulutuksia ja monenlaisia ruokakursseja villiruuan säilönnästä riistan käsittelyyn.
ProAgria Länsi-Suomi toteuttaa parhaillaan Kylä haltuun -hanketta, joka on saanut EU:n maaseuturahoitusta Leader Ykkösakselilta. Hankkeessa työskentelevät ProAgrian ruoka-asiantuntijat Janita Kylänpää ja Anna Kari kertovat, että tavoitteena on parantaa Salon alueen varautumistaitoja ja kriisinkestävyyttä kolmen teeman avulla. Nämä teemat ovat kylien varautuminen, kotitalouksien varautuminen ja lähiruuan hyödyntäminen.
Kylien varautumista kartoitetaan hankkeen alussa. Tarkoitus on selvittää esimerkiksi, kuinka paljon kylistä löytyy kenttäkeittimiä, vesikontteja tai aggregaatteja.
– Hankkeessa tullaan järjestämään myös koulutusta kenttäkeitinten käytöstä niille, jotka ovat kiinnostuneita muonitustehtävistä mahdollisissa kriisitilanteissa, Janita Kylänpää kertoo.
Kotitalouksien varautumista tukevat ennen kaikkea 72tuntia-varautumiskoulutukset, joita järjestetään hankkeen aikana eri puolilla Saloa. Niissä kerrotaan Suomen Pelastusalan keskusjärjestön kokoamista varautumisohjeista. Kodeissa tulisi varautua pärjäämään itsenäisesti ainakin kolme vuorokautta häiriötilanteen sattuessa.
– Koronan jäljiltä ihmisillä on jo aika hyvä käsitys varautumisasioista. On käsineitä, käsidesiä ja hengityssuojia. Nyt listaa voi alkaa jatkaa esimerkiksi ämpäreillä, jätesäkeillä, ja kertakäyttöastioilla, Anna Kari sanoo.
Konkreettisten kotivarojen ja ensiapuvälineiden lisäksi koulutuksissa nostetaan esiin myös henkistä kriisinkestävyyttä.
Lähiruokaa monessa muodossa
Yksi varautumisen kulmakivistä liittyy ruokaan. Hankkeessa opetetaan valmistamaan ja säilömään ruokaa erilaisin menetelmin. Tarjolla on sesonkien mukaan vaihdellen kursseja muun muassa sienistä, riistan ja kalan käsittelystä, säilönnästä, villiyrteistä ja juustoista.
– Yleensä meidän ruokakursseillamme käy enimmäkseen naisia, mutta tässä hankkeessa kursseille on ilmoittautunut mukaan poikkeuksellisen paljon miehiä. Erityisesti riistakurssit tuntuvat nyt kiinnostavan, Janita Kylänpää kommentoi.
Kursseilla kokataan ja käsitellään erityisesti salolaisia tai muualta Varsinais-Suomesta tulevia raaka-aineita. Poikkeusoloissa lähiruuan merkitys korostuu entisestään. Lisäksi harjoitellaan kokkaamaan retkikeittimillä ja tulella.
– Salossakin monissa kodeissa on takka, mutta siinä ei välttämättä ole koskaan laitettu ruokaa, Kylänpää toteaa.
Yhteisöllisyys on kriisinkestävyyden kulmakivi
Yksi hankkeen kantavista tavoitteista on kasvattaa Salon asukkaiden ja toimijoiden yhteisöllisyyttä, sillä se jos mikä parantaa kykyä toimia poikkeusolosuhteissa.
Salo on maaseutumainen kaupunki, jossa ihmiset ovat pääosin jo hyvin tietoisia ja kiinnostuneita varautumisesta, joten kohderyhmä on otollinen.
– Tähän mennessä pidetyissä tilaisuuksissa on ollut ihana nähdä, miten aktiivisia ja innovatiivisia ihmisiä Salon eri kylissä on. Maaseudulla on paljon virkeitä kyliä, joissa puhalletaan yhteen hiileen, Kylänpää kehuu.
Myös yhdistykset ovat lähteneet innolla mukaan. Tähän mennessä yhteistyöhön on saatu melkein parikymmentä yhdistystä. Lisäksi kaupunki ja seurakunta ovat tehneet hankkeen kanssa hyvää yhteistyötä.
Hankkeen tapahtumat ovat avoimia kaikille, joten myös Salon ulkopuolelta voi lähteä mukaan. Tähän menneissä kursseilla onkin ollut yksittäisiä osallistujia ympäri maakuntaa. Joillain kursseilla on osallistumismaksu, mutta mukana on myös maksuttomia tapahtumia.
Kylä haltuun -hanke
- Hankkeen toteuttaja: ProAgria Länsi-Suomi
- Hankeaika: 2025–2027
- Kokonaisrahoitus: 77 000 euroa
- Tukiprosentti: 80 %
- Rahoittaja: Leader Ykkösakseli
EU:n maaseuturahoitusta myönnetään, jotta koko Suomi voisi hyvin. Rahoitus voi tarjota ratkaisuja juuri sinulle – olitpa sitten maaseudun asukas, viljelijä, maaseudulla toimiva yrittäjä, tai alueen kehittäjä. Maaseuturahoitusta myöntävät ELY-keskukset ja paikalliset Leader-ryhmät, jotka myös neuvovat tuen hakemisessa.
Kirjoittaja: Janica Vilen