Kylävaraisuuskiertue rantautui Saloon, Vartsalan työväentalolle maanantaina 24.2. Tilaisuudessa olivat puhumassa Suomen Kylien Tauno Linkoranta sekä Tammijoki ry:n Paula Kohijoki ja Niila Tamminen. Kahden tunnin mittainen iltatilaisuus veti paikalle yli 20 aiheesta kiinnostunutta kyläläistä, ympäri Salon kyliä.
Miksi meidän tarvitsee varautua?
Tilaisuus alkoi kahvikupposten jälkeen Linkorannan puheenvuorolla, koskien varautumista kylissä ja paikallisyhteisöissä. Esityksessä pohjauduttiin kylävaraisuuteen perusteista alkaen; Miksi kylissä on syytä varautua ja mihin kaikkeen olisi hyvä varautua? Linkoranta nosti esimerkkeinä muun muassa sääilmiöt, joihin ilmastonmuutoksellakin on ollut oma osansa; helle, tulvat, sähkökatkot, liukastumisvaarat, myrskytuhot, maastopalot… Lisäksi esimerkiksi ihmisten katoamisiin, liikenneonnettomuuksiin ja tilapäismajoituksen tarpeeseen olisi hyvä varautua. Mutta kuinka tähän kaikkeen voidaan varautua ja olisiko juuri teidän kylällänne mahdollisuus moiseen?
Linkoranta heitti pallon yleisölle; pohtikaa, millaisia resursseja teidän kyläyhteisöstänne löytyy. Millaisia erityistaitoja ja osaamista kyläläisillä on? Onko kylällä käytössä kylätalo tai muu rakennus, josta voisi valjastaa varautumiskeskuksen? Mihin asioihin kylässä on jo nyt varauduttu?
Kylän oma valmiuskeskus
Kylävararaisuuden luominen lähtee siitä, että ihmiset kylällä tai yhteisössä tuntevat toisensa. Kun tiedetään, mitä kukakin osaa ja millaisia resursseja kenelläkin on käytössä, voidaan vastuuta varautumisesta jakaa kyläläisten kesken. Kaikkea ei tarvitse osata itse tai valmiiksi. Yhdessä voidaan myös opetella uusia taitoja ja opettaa toinen toisiamme.
Jos kylältä löytyy rakennus, jota voidaan muokata valmiuskeskus käyttöön, olisi hyvä pohtia, mitä kaikkea sieltä tulisi löytyä. Ehkäpä tarvikkeet ruoan valmistukseen? Sammutusvälineet? Aggregaatti? Hankintojen yhteydessä on myös mietittävä, kenen vastuulla on yhteisen välineistön huoltaminen ja osaavatko kaikki kyläläiset käyttää niitä tarpeen tullen. Yhteisiä harjoituksia hätätilanteiden varalle onkin hyvä järjestää aika ajoin.
Tärkeintä kylävaraisuuden luomisessa on pohtia oman kylän ja ihmisten toiveita ja tarpeita. Meidän kylän varautumiskeskuksen ei tarvitse näyttää samalta kuin naapurikylässä, vaan sen on palveltava meidän yhteisömme tarpeita. Linkoranta kehotti esityksensä päätteeksi ryhtymään toimeen, ahdistuksen ja paniikin sijaan. Kylävaraisuus kasvaa pikkuhiljaa.
Yhteisöviljelyllä kohti omavaraisuutta
Illan toinen puolisko käsitteli yhteisöllisen viljelyn periaatteita ja mahdollisuuksia toteuttaa yhteisöviljelyä kylissä. Kohijoki ja Tamminen paneutuivat esityksessään siihen, mitä on yhteisöllinen viljely ja minkälaisia resursseja se vaatii. He herättelivät kyläläisiä pohtimaan, olisiko omassa kylässä tai muussa yhteisössä mahdollista toteuttaa kyseistä viljelymuotoa.
Yhteisöviljely on yhteisesti sovittu tapa viljellä ruokaa. Viljelyä aloittaessa on hyvä pohtia yhteisön kanssa sen tarpeita, arvoja, toimintatapoja ja työnjakoa. Lisäksi on hyvä keskustella siitä, kuinka sitoutuneita ihmiset ovat viljelyyn ja kuinka paljon jokaisella on mahdollisuus käyttää viljelyyn aikaansa. Pienikin kasvimaa vaatii osakseen vähintäänkin jatkuvaa kastelua.
Yhteisöviljely, kuten kylävaraisuudenkin toteuttaminen, on mahdollisuus oppia uutta. Kasvimaalla kykkiminen on vastavuoroista toimintaa, jossa tiedot ja taidot siirtyvät sukupolvelta toiselle.
Lopuksi
Illan päätteeksi oli mahdollisuus pienryhmäkeskusteluun ja ajatusten vaihtoon joko omien kyläläisten tai uusien tuttavuuksien kanssa. Keskusteluissa heräsi ajatuksia muun muassa jo olemassa olevien rakennusten valjastamisesta varautumiskeskuksiksi, kylän sisäisestä viestinnästä ja uusien kyläläisten houkuttelemisesta mukaan kylän toimintaan. Innokas puheensorina olisi varmasti jatkunut vielä pitkään, ellei tilaisuus olisi lähenemässä loppua.
Lopuksi Linkoranta kertoi vielä kylävarallisuuden rahoitusmahdollisuuksista, joista yksi on Ykkösakselinkin tarjoama Leader-rahoitus. Lisätietoja rahoituksen mahdollisuuksista saat kotisivuiltamme sekä hankeasiantuntijoilta.
Salon lisäksi kiertue on rantautunut tänä vuonna Maskuun ja Pöytyälle. 5.3. kiertue päättyy Loimaan Niinipirtille. Kiertuetta toteuttavat yhteistyössä Tammijoki ry (www.tammijoella.com, Varsinais-Suomen Kylät ry – Egentliga Finlands Byar rf ja Maaseudun Sivistysliitto / Ryytimaa-hanke. Vartsalan tilaisuus oli osa Varsinais-Suomen Kylien Lumoavat kylät -hanketta.
